Syksyn ja talven kelien lähestyessä nelivetojen suosio kasvaa, kun kulku mökille vaikeutuu ja risteykset kiillottuvat liukkaiksi. Neliveto terminä on kuitenkin melko yleistävä, sillä tapoja toteuttaa neliveto on useita. Peltipuolisella vilkaisulla autot eivät kerro, kuinka voima välittyy pyörien välillä, vaan on kurkattava pintaa syvemmälle.
Quattro, xDrive, 4MATIC… Nelivetojahan ne ovat kaikki!
Valmistajien omat brändäykset nelivedoille pitävät sisällä erilaisia teknologioita ja toteustustapoja. Vaikka Audin legendaarisen Quattro-ralliauton mukaan nelivetoiset autot kantavat samaa merkintää mukanaan, ne voivat kuitenkin olla merkittävästi toisistaan poikkeavia. Esimerkiksi Haldex ja Torsen ovat suuria ja tuttuja nimiä nelivetomarkkinoilla, joita löytyy valmistajien mallimerkintöjen takaa
Audin kohdalla isommilla, etenkin dieselmoottorisilla varustetuissa autoissa käytetään usein Torsenin teknologiaa, joka on jatkuvatoiminen neliveto. Pääosin vetosuhde on 50/50, eli etu- ja takapyörät vetävät samaa tahtia, mutta auton tietokoneet voivat siirtää tehoa tarpeen mukaan jonkin verran.
Haldexin teknologiaa on usein pienemmissä ja pihimmissä nelivedoissa. Audin Haldex-toteutuksissa auto on usein pääasiassa etuvetoinen, mutta pidon hävitessä tai liikkeellelähdöissä tehoa pystytään lähettämään takapyörille tarvittaessa. Tällöin esimerkiksi matka-ajossa säästyy polttoainetta, kun voimaa välitetään vain etupyörille. Toisessa ääripäässä Haldexin toteutuksia löytyy mm. Bugatti Chironista, sekä nelivetoisista Lamborghineista.
Mercedeksen 4MATIC ja BMW:n xDrive ovat valmistajien itsensä kehittämiä järjestelmiä, jotka ovat pääasiassa jatkuvatoimisia. Molempien valmistajien tuoreimmissa AMG- ja M-tehomalleissa järjestelmän saa kuitenkin kytkettyä niin, että kaikki teho välittyy pelkästään takapyörille rata-ajoa varten. BMW:n kohdalla pienimmissä automalleissa on joissain käytössä Haldexin etuvetopainotteinen toteutus huolimatta xDrive-mallimerkinnästä.
Volvon Twin Engine on nelivetomarkkinoiden “kummajainen”.
Nelivedon voi toteuttaa myös käyttämällä kahta eri käyttövoimatyyppiä samassa autossa. Volvon T6- ja T8-ladattavat hybridit ovat nelivetoisia siten, että polttomoottori vetää etupyöriä ja sähkömoottori työntää takaa. Etu- ja sähkömoottorin välillä ei ole mekaanista kytkentää, vaan niiden toimintaa ja tehonsääntelyä ohjaavat auton tietokoneet. Pelkällä sähköllä ajaessa auto on siis takavetoinen ja pelkällä polttomoottorilla ajaessa etuvetoinen.
Sähköautoissa nelivedon kylkiäisenä tulee toinen moottori.
Sähköautojen neliveto on yksinkertaisesti toteutettu – sijoitetaan vain moottori etu- ja taka-akselille ja homma on valmis. Väliin ei tarvita tasauspyörästöjä säätelemään niiden toimintaa tai tehonvälitystä, vaan moottorinohjausjärjestelmät pystyvät päättelemään itsenäisesti minne suunnattu teho on parhaiten hyödynnettävissä. Teslan kolmimoottorisissa Plaid-malleissa on peräti kolme sähkömoottoria. Yksi etuakselille ja kaksi taka-akselilla, jolloin molemmilla takapyörillä on oma moottorinsa.
Vanteen sisälle sijoitetut moottorit ovat mahdollinen seuraava askel sähköautoissa, jolloin jokaiselle pyörälle saadaan optimaalinen pito ja teho. Edesmenneen Saabin raunioista noussut ja uudelleen konkurssiin ajettu ruotsalais-kiinalainen NEVS esitteli prototyyppimallin Emily GT:n kesällä 2023, jossa jokaisessa pyörässä on oma moottorinsa, joiden myötä auto on nelivetoinen.
Polttomoottoriautoissa voima välitetään tasauspyörästön läpi.
Kaikissa autoissa voima välittyy tasauspyörästön läpi, olipa kyseessä etu- taka- tai nelivetoinen auto. Tasauspyörästö mahdollistaa renkaiden pyörimisen eri tahdissa esimerkiksi kaarteeseen ajaessa. Tavallisissa autoissa tasauspyörästö on “avoin”, eli renkaat pyörivät vapaasti eri tahdissa tilanteen salliessa. Usein voimaa siirretään sille pyörälle jolla on vähiten vastusta, mikä voi aihettaa esimerkiksi talvisin tilanteen, jossa toinen pyörä sutii ja toinen on paikallaan, eikä auto liiku. Tätä ongelmaa pyritään säätelemään moottorinohjausjärjestelmillä.
Todellisissa maastoautoissa tasauspyörästöjä on useita ja niiden toimintaa pystyy ohjaamaan siten, että ne lukitaan pyörimään samalla nopeudella. Esimerkiksi Mercedeksen G-maasturissa kojelaudassa on kolme nappia, joilla voi lukita etu-, keski- sekä takatasauspyörästön erikseen. Auton etenemiskyky maastossa on verraton, kun teho välittyy etu- ja taka-akselin välillä 50/50 ja vielä itse akseleilla myös tasaisesti 50/50.
Etenemiskyky on jokatapauksessa parempi, olipa neliveto mikä hyvänsä.
Neliveto tuo turvaa ja etenemiskykyä tilanteisiin, joihin ei välttämättä etuvetoisilla autoilla miettisi edes lähtevän. Toki kun jumiin joudutaan, niin silloin sitten ollaan todella jumissa. Neliveto ei myöskään ole takuu sille, että huonoilla keleillä ei tarvitsisi mukauttaa nopeutta tai ajotyyliä olosuhteisiin. Nyt on hyvä hetki vaihtaa nelivetoon, jos haave pitävämmästä menosta on ollut mielessä jonkin aikaa. Tutustu yli 1300 nelivetoauton valikoimaan netissä ja tule paikan päälle koeajolle!
