Nykypäivän autot ovat rakenteellisesti huomattavasti lujempaa tekoa kuin ennen. Rakenteellisen lujuuden lisänä on pakollista turvatekniikkaa, jotka on suunniteltu ennaltaehkäisemään onnettomuuksia. Mitkä järjestelmät nappaavat ratista kiinni ja painavat jarrupoljinta, jos kuljettajan huomio herpaantuu?
Ajonvakautusjärjestelmä on liukkaiden kelien turva, mutta ihan kaikkeen sekään ei pysty
Ajonvakautusjärjestelmä (ESC) yleistyi autonvalmistajien tarjonnassa 2000-luvun taitteessa. Järjestelmä toimii yleensä yhteistyössä luistonestojärjestelmän ja lukkiutumattomien jarrujen kanssa, jolloin järjestelmä rajoittaa ja ohjaa tehoa vetävien pyörien välillä, sekä jarruttaa yksittäisiä pyöriä, jotta matka jatkuu kuljettajan haluamaan suuntaan eikä auto päädy penkkaan.
Ajonvakautusjärjestelmän ottaessa tilanteen haltuun ollaan jo ylitetty pidon rajat, joten tilannenopeutta kannattaa sovittaa kelien mukaan. Matalissa nopeuksissa luisto yleensä korjaantuu ja kulkusuunta pysyy halutunlaisena, mutta ihmeisiin ajonvakautuskaan pysty, jos tilannenopeutta on liikaa. Oman auton rajoja kannattaakin opetella hallitussa ympäristössä, jotta tietää miten se käyttäytyy ajonvakautuksen kanssa tai ilman sitä – ajonvakautuksen saa nimittäin useimmista autoista kytkettyä pois päältä.
Ajonvakautusjärjestelmä on ollut pakollinen EU:n alueella uusina myytävissä autoissa vuodesta 2014 alkaen. Se on myös pakollinen varuste mm. Yhdysvalloissa, sekä Kanadassa.
Automaattinen hätäjarrutus pelastaa, jos kuljettajan reaktioaika pettää
Kolarin uhatessa kuljettajan apuna on automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä (AEB), joka kykenee ainakin hidastamaan törmäysnopeutta, ellei jopa kokonaan estämään kolarin. Automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä ilmoittaa ensin äänimerkillä jos se havaitsee törmäyksen uhan olevan olemassa. Jos kuljettaja ei tee mitään ja kolari on tapahtumassa, järjestelmä ottaa tilanteen haltuun ja yrittää pysäyttää auton.
Varoittavan äänimerkin lisäksi eri autonvalmistajilla on myös omia muita huomiota herättäviä tapoja, kuten vilkkuvia valoja ja tärinöitä, jotka tehostavat varoituksen efektiä. Huonolla kelillä hätäjarrutusjärjestelmäkään ei kykene ihmeisiin, sillä jäisellä tai runsasvetisellä kelillä senkin jarrutusmatka pitenee. Pelkästään pimeä kelikin voi vaikuttaa negatiivisesti hätäjarrutusjärjestelmän toimintaan.
Maantienopeuksissa automaattista hätäjarrutusta ei voi kytkeä pois päältä, kuten pysäköintitilanteessa voi, mutta sen varoitusastetta voi säätää. Se ottaa kuitenkin tilanteen haltuun automaattisesti kolarin uhatessa, vaikka varoituksen tasoa säätäisi itse pienemmälle.
EU on päättänyt, että kaikissa uusissa esitellyissä automalleissa tulee olla automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä (AEB) toukokuusta 2022 alkaen, sekä kaikissa nykyisissäkin automalleissa toukokuusta 2024.
Järki on siis silti pidettävä päässä, vaikka järjestelmät löytyisivät autosta
Avustimet ja automatiikka eivät korvaa tilannetajua vielä vähään aikaan, vaan kuljettajan on pidettävä huoli siitä, että oma ajonopeus on sovitettu keliolosuhteisiin. Niistä on kuitenkin suuresti apua joissain tilanteissa, joten jos autostasi puuttuu joku sinulle tärkeä turvavaruste, yli 3 000 auton valikoimastamme löytyy varmasti sellainen menopeli, josta ne löytyvät!
