Vasta iltojen pimetessä huomaa auton ajovalojen merkityksen. Turvallisuus tien päällä on lisääntynyt, kun uusien autojen valojen kantamat ovat pidentyneet ja teknologia kehittynyt. Kellertävät valokeilat ovat muisto vain – millaista teknologiaa umpioiden sisältä nykyään löytyy?
Halogeenit ovat väistymässä monimutkaisempien ratkaisujen tieltä.
Halogeenivalot ovat olleet pitkään yleinen ratkaisu autojen ajovaloissa. Edullinen ja varsin tehokas toteutus tuottaa melko pitkälle kantavan valon, valokeilan ollessa hieman kellertävä ja hajanainen, eikä tarkasti rajattu. Halogeenivaloja käytetään edelleen edullisemman pään automalleissa.
Etenkin Suomen keliolosuhteissa sen etuna on valon lämmöntuotanto – ajovalojen pinnalle ei pääse muodostumaan valotehoa heikentävää jääkerrosta. Niiden käyttöikä ei ole kovin pitkä, sillä halogeenipolttimo on herkkä tärähdyksille, mutta lamppujen vaihtaminen ei käy lompakon päälle.
Xenonit, suomalaisittain ksenonit, ovat kaasupurkaustyyppiset valot. Ne tuottavat halogeeneihin verrattuna terävämmän ja kirkkaamman valokuvion vähemmällä tehovaatimuksella. Kauko- ja lähivalon rajat ovat yleensä tiukat, mutta valo kirkkaampi ja hieman sinertävä sävy tuo vaikutelman paljon tehokkaammasta valosta.
Ksenonien yhteydessä on pakollinen korkeudensäätö sekä ajovalojen pesuri. Ksenonit ovat usein aktiiviset, eli valot seuraavat ohjausta kääntyessä mutkaan. Ksenonin elinikä on huomattavasti pidempi kuin halogeenin, mutta polttimon hinta on monin kerroin kalliimpi.
Ledit ovat lyöneet isosti läpi. Laserit seuraavat perässä.
Ledivalot yleistyivät ensin päiväajo- ja huomiovaloina autoissa 2000-luvun alussa. Sittemmin teknologia on kehittynyt lähivalojen kautta myös kaukovalokäyttöön. Ledivalot näyttävät silmään todella kirkkailta, sillä niiden väri on varsin päivävalomainen ja rajaus tarkka.
Ledivalojen etuna on energiatehokkuus ja valon nopea sammuminen ja syttyminen. Mukautuvissa valoratkaisuissa käytetäänkin pääasiassa ledejä tämän vuoksi. Ledien huonona puolena erityisesti Suomen keliolosuhteissa on lämmöntuotannon puute. Ajovalojen pintaan voi matkaa ajaessa kertyä valotehoa heikentävää jäätä, joka täytyy käydä välillä koputtelemassa irti, jotta valoteho palautuu ja eteenpäin näkee jälleen kirkkaasti.
Laservalot ovat ledeistä seuraava askel ajoneuvojen valoissa. Audi toi laservalot ensimmäisenä kilpa-autoihinsa, mutta BMW i8 oli ensimmäinen tuotantoauto, johon sai hankittua lisävarusteiset laservalot. Molemmat edellä mainitut ovat jatkaneet kehitystyötä ja lasereita on saatavilla nykyään myös heidän mallistonsa keskikastiin, kun ne olivat aiemmin varattu pääasiassa kalliimpien mallien käyttöön.
Laservalot mahdollistavat tehokkaan valaisun jopa 600 metrin päähän. Ne ovat ledejäkin energiatehokkaammat, mutta laserteknologian hinta hidastaa laajaa käyttöönottoa. Ledeilläkin on pystytty toteuttamaan 600 metrin valaistuskantama, joten nähtäväksi jää, korvaavatko laserit ledit tulevaisuudessa.
Pitkät voi unohtaa päälle luvan kanssa kun kaukovaloassistentti auttaa.
Ksenonien ja ledien sammumisen ja syttymisen nopeuden myötä kaukovaloassistentit yleistyivät. Autoon asennetut kamerat tai sensorit havaitsevat vastaantulevan auton ja säätävät kaukovaloja pimeällä sen mukaan.
Yleisimmät kaukovaloassistentit vaihtelevat vain pitkien ja lyhyiden valojen välillä valaistuksesta riippuen, mutta paremmin varustelluissa autoissa assistentti on yhdistetty mukautuviin ajovaloihin. Tällöin valokeila pimenee esimerkiksi vastaantulevan auton kohdalta, jotta kuljettaja näkee silti eteenpäin kirkkaasti, mutta vastaantuleva ei häikäisty. Myös ajettaessa toisen auton perässä auto valaisee tällöin sivusta tehokkaammin, pitäen edellä ajavan osion pimennettynä.
Muihin tienkäyttäjiin ja valaistukseen mukautuvat ajovalot ovat arjen luksusta.
Mukautuvat, adaptiiviset, aktiiviset. Valmistajilla on useita eri termejä ja omia mallinimiä ajovaloille, jotka kääntyvät auton kääntyessä mutkaan tai säätelevät valokeilaa vastaan tulevan auton kohdalla.
Mutkaan kääntyviä, aktiivisia ajovaloja on ollut autoissa jo 50-luvulta lähtien. Ensin yksittäisissä, pienen volyymin automalleissa ja sittemmin mm. Citroenin DS -mallissa, jossa oli myös muita ominaisuuksia, joita pidettiin aikaansa edellä olevina. Sittemmin teknologia on yleistynyt ja pelkästään mutkaan kääntyvät ajovalot ovat ensiaskel ennen mukautuvia ajovaloja. Yhdysvalloissa lainsäädäntö on aiemmin estänyt muiden kuin suoraan eteenpäin osoittavien ja kiinteiden ajovalojen käytön. Edellä mainittu DS vietiinkin jenkkimarkkinoille kiinteävaloisena mallina, kun muu maailma sai nauttia tästä huimasta innovaatiosta. Vuonna 2022 lakiin saatiin muutos ja mukautuvien ajovalojen käyttö vapautui.
Mukautuvilla ajovaloilla tarkoitetaan pääasiassa muun tieliikenteen ja valaistuksen mukaan säätyviä ajovaloja. Esimerkiksi Audilla ja Volkswagen-konsernilla yleisesti ominaisuudesta käytetään nimeä Matrix ja BMW:llä on Adaptive LEDit, sekä LaserLightit.
Auto säätelee kameroiden ja sensoreiden avulla ajovaloja matriisissa ja joko leventää, kaventaa tai pimentää valoviuhkaa tarpeen mukaan. Tällöin vastaantuleva auto – tai edellä ajava auto ei häikäisty ajovaloista, mutta oma näkökenttäsi säilyy mahdollisimman kirkkaana. Mukavuuden lisäksi mukautuvat ajovalot lisäävät myös turvallisuutta.
Jos oman autosi valoteho tuntuu hiipuvan, vaihda lamppujen sijaan vaikka koko auto.
Erityisesti näin syyskeleillä ja talven lähestyessä valotehon merkitys on suuri. Jos sinusta tuntuu, että tarvitset lisää valoa tien päälle, yli 3 500 auton valikoimastamme löydät varmasti sopivan tiennäyttäjän!
