Puhekielessä hybridiauto sekoittaa monta hybridityyppiä keskenään, vaikka niiden toimintatavat ja verotusarvot poikkeavat toisistaan. Onkin tärkeä täsmentää hybridiautosta puhuttaessa, että onko kyseessä (itselataava) hybridi, ladattava hybridi vai kevythybridi. Miten nämä eri hybridityypit eroavat toisistaan?
Hybridi kulkee pelkällä sähköllä lyhyen matkan, eikä akkua voi ladata itse.
Hybridistä (HEV) puhuttaessa useimmilla tulee melko varmasti mieleen ensimmäisenä Toyota Prius. Se oli ensimmäisiä massatuotettuja hybridiautoja joka löi läpi markkinoilla ekologisuudensa puolesta – auto kulutti todella vähän bensiiniä 2000-luvun alun mittapuulla.
Täyshybridiksikin kutsuttu tekniikka voi käyttää pelkkää sähkömoottoria auton liikuttamiseen, jolloin auto hyödyntää pieneen ajoakkuun varastoitua energiaa.. Akkua ei voi ladata itse ja auto päättää itse, milloin se käyttää sähköä ja milloin polttomoottori käynnistetään apuun.
Akku latautuu pääasiassa polttomoottorin voimalla ja usein se hyödyntää myös jarrutusenergiaa latautuakseen. Useissa hybridiautoissa akun varausta voi säästää tai pakottaa auton kulkemaan sähköllä joko “Hold” tai “EV mode” painikkeilla. Toyota on edelleen yksi suurimmista hybriditeknologian kannattajista, minkä myös huomaa kotimaan autokantaa tarkastellessa.
Tavallisen hybridin etuna on helppous. Auton latausta ei tarvitse miettiä ja varausta voi säästää vaikkapa lyhyttä kaupunkipyörittelyä varten, jolloin et aiheuta keskustaliikenteessä lainkaan päästöjä. Lisäksi sähkön loppuessa polttomoottorin liikutettavan ei ole raskasta akustoa, joka nostaisi keskikulutusta, sillä ajoakku on hybrideissä varsin pieni. Hybridiauton ajoneuvovero koostuu vain perusverosta, eikä siihen kohdistu lisäksi käyttövoimaveroa.
Plug-in hybridi, eli ladattava hybridi on nimensä mukaisesti ladattava.
Plug-in hybridit, eli ladattavat hybridit (PHEV) yleistyivät 2010-luvun alussa. Näkyvimmät ja tunnetuimmat ladattavat hybridit etenkin Suomessa olivat aluksi edelleen suosiossa oleva Mitsubishi Outlander PHEV ja Volvo V60 Plug-in Hybrid.
Ladattavassa hybridissä auton polttomoottorin lisänä on yksi tai useampi sähkömoottori, joka saa energiansa erillisestä ajoakusta. Ajoakun koko on ladattavissa hybrideissä jo sen verran suuri, että pelkän polttomoottorin voimalla lataaminen olisi tehotonta. Ensimmäisillä ladattavilla hybrideillä pääsi todellisissa olosuhteissa kymmeniä kilometrejä. Nykyisillä ratkaisuilla huristellaan jo jopa sata kilometriä sähköllä.
Usein ladattavissa hybrideissä on bensiini- ja sähkömoottorin yhdistelmä, mutta esimerkiksi edellä mainitussa Volvon ladattavassa hybridissä moottorina oli ensin dieselmoottori. Nykyään dieselin ja sähkön yhdistelmää hyödyntää mm. Mercedes-Benz.
Tavallisesti ladattavissa hybrideissä sähkömoottori liikuttaa autoa saman vaihteiston läpi millä polttomoottorikin jakaa voimaa, jolloin esimerkiksi nelivetoinen auto on aina nelivetoinen. Sähköllä ajaessa saattaa myös tuntea kuinka auto vaihtaa vaihteita.
Joskus polttomoottori saatetaan eriyttää toisesta vetävästä akselista kokonaan, kuten Volvon T6- ja T8-mallisissa ladattavissa hybrideissä. Niissä polttomoottori vetää etupyöriä ja taakse sijoitettu sähkömoottori pyörittää takapyöriä. Moottorin ja takapyörien välillä ei ole mekaanista yhteyttä, jolloin pelkällä sähköllä ajettaessa auto on takavetoinen ja bensiinillä kulkiessa etuvetoinen.
Lyhyet matkat taittuvat melko varmasti parinkin kymmenen kilometrin sähkökantamalla. Uudemmilla ratkaisuilla pääsee jo pitkiäkin matkoja päästöttä – jopa sata kilometriä. Laiskalle lataajalle ladattava hybridi ei välttämättä ole paras valinta, sillä sähkön loppuessa polttomoottorilla on satoja kiloja lisää massaa liikutettavana, mikä tuntuu pitkässä juoksussa kulutuksessa.
Ladattavan hybridin ajoneuvovero koostuu perus- ja käyttövoimaverosta. Päästöt ovat kuitenkin yleensä niin pienet, jolloin ajoneuvovero jää kokonaisuudessaan usein hyvin pieneksi, huolimatta käyttövoimaveron tuomasta lisästä. Käyttövoimavero dieselin ja sähkön yhdistelmälle on korkeampi kuin sähkön ja bensiinin yhdistelmälle.
Kevythybridi on viimeisin tulokas, joka auttaa laskemaan kulutusta.
Hyvin suuri osa uusista autoista jotka eivät ole ladattavia hybrideitä ovat nykyään kevythybrideitä. Ratkaisua kutsutaan usein myös 48 voltin hybridiksi. Kevythybridissä moottorin ja vaihteiston välissä on pieni sähkömoottori.
Kevythybridin sähkömoottori toimii toimii pääasiassa auton starttina ja se voi avustaa myös hieman liikkeellelähdöissä. Energiansa moottori saa hidastusvoimasta jonka se varastoi pieneen akkuun. Ajaessa voi siis tuntua muiden hybridien tapaan hidastusliikettä sähkömoottorin voimasta, mutta vaikutus on melko pieni. Kevythybridin tuntuma ei juurikaan poikkea tavallisesta polttomoottoriajosta.
Kevythybridin ajoneuvovero koostuu hybridin tapaan vain perusverosta. Hiilidioksidipäästöt kevythybrideillä voivat olla hieman pienemmät kuin tavallisella polttomoottorilla, mikä voi näkyä ajoneuvoveron määrässä.
Teillä liikkuu myös hybridejä, joissa polttomoottori lataa akkua eikä vedä pyöriä lainkaan.
Useat valmistajat ovat kokeilleet myös astetta erikoisempia hybridiratkaisuja vielä ihan viime aikoinakin. Liikenteessä on nimittäin autoja joissa on polttomoottori joka ei vedä pyöriä lainkaan, vaan toimii generaattorina akustolle ja sähkömoottorille.
Ensimmäinen massatuotettu generaattorimallinen hybridiratkaisu oli Opel Ampera (ja sisarmalli Chevrolet Volt), joka tuli 2010-luvun alussa markkinoille. Auto toimii “puhtaana sähkönä”, niin pitkään kunnes akun varaus tippuu tietyn tason alapuolelle, jolloin bensiinimoottori hyrähtää käyntiin tuottamaan sähköä. Kovissa kiihdytyksissä moottori voi yhdistyä suoraan sähkögeneraattoriin, jotta virta ei lopu vahingossakaan kesken. Amperan ajoakkua voi myös ladata itse.
BMW kokeili generaattoriratkaisua heidän ensimmäisessä sähköautomallissa, BMW i3:ssa. Markkinoille tullessa i3:n ajoakku oli verrattain pieni, eikä sillä päässyt kuin reippaat 100 kilometriä. REx-malli (Range extender), lisäsi ajoakun kaveriksi kaksisylinterisen polttomoottorin, joka latasi akkua ajon aikana. Kantama tuplaantui ja auto löysi oman markkinarakonsa niin sähköisenä kuin generaattorimallinakin.
Vastaavanlainen toteutus on uusissa Nissanin e-POWER -autoissa, joissa bensiinimoottori lataa ajoakkua tai toimii suoraan generaattorina sähkömoottorille. Ajoakku e-POWER -autoissa on verrattain pieni, joten polttomoottori hyrskyttää ison osan ajasta. Erikoinen voimalinja näkyy keskikulutuksessa, jossa ainakin WLTP-mittausten mukaan tavalliseen polttomoottoriin verrattuna laskua olisi lähes 2 litraa.
Olen miettinyt vaihtavani hybridiin. Mikä näistä sitten sopisi minulle parhaiten?
Valinta eri hybridiratkaisujen välillä tulee tehdä ensisijaisesti omien ajotottumuksien puolesta. Helppoa ja vaivattomuutta kaipaava valitsee joko hybridin tai kevythybridin, sillä ne eivät vaadi kuljettajalta lainkaan huomiota toimiakseen – keskikulutus tippuu ihan huomaamattakin.
Ladattava hybridi vaatii enemmän huomiota, sillä tyhjällä akulla auton kulutus kärsii ajoakkujen painon vuoksi. Sillä saavutetaan paras tehokkuus kulutuksessa kun auton muistaa laittaa lataukseen päivän päätteeksi, jotta pääset aina uuteen aamuun täydellä akulla. Latausmahdollisuuden puuttuessa kannattaakin miettiä, saatko auton ladattua esimerkiksi työpaikalla. Asiointilataus kauppareissujenkin aikana voi olla joillekin riittävä ratkaisu.
Jos aprikoit eri hybridien välillä, myyjämme auttavat sinua tekemään sinulle parhaan valinnan. Tutustu erilaisiin hybridiautoihin sivuillamme ja tule myymälään kokemaan sähköistetty ajokokemus!
